25. maaliskuuta 2011

Unohtunutta, huutoja ja löytöjä

Ihmisen mieli on kummallinen, kun ihan noin vaan autuaan tietämättä unohtaa asioita. Tilasin jo aikoja sitten Sinellistä jotain juttuja (en muista enää mitä) ja sieltä jäi jälkitoimitukseen puisia pikkujuttuja nukkikseen. Tänään sitten ihmettelin, että mitähän mulle tulee Sinellistä, kun kuori oli eteisessä odottamassa kotiin tullessa. Ajattelin jo, että oonko voittanut jotain vaikka jossain arvonnassa! No tällainen sisältö kuoressa oli.
Jotkut saa jäädä puun värisiksi ja toiset saa varmasti väriä pintaan.
Muitakin ostoksia on sitten tullut tehtyä. Huutonetissä olen vieraillut viime aikoina ahkerasti (etsimässä Star wars- juttuja pojille). Olen sitten tiiraillut myös nukkisjuttuja ja muutakin sieltä. Tässä yksi saalis, Fimoa ja kasvimatskua. Näistä viherjutuista saa hyvin täytettä edellisen kuvan maljakoihin ja ruukkuihin. Ja Fimosta on jo pitkään ollut mielessä tehdä Barbapapa ja muut perheenjäsenet nukkislelukoossa.

Kirppikset on taas myös kierretty ja muutamia löytöjähän aina tulee tehtyä. Tässä näytillä muutamat jutut.
Ensin vaikka astiaosastoa. Pikkukannu, jossa kansikin tallella ja lautaset, joita voi käyttää tarjoiluastioina.
Ja jokaisessa nykyaikaisessa kodissahan täytyy olla myös Tupperwaren astioita (sanoo entinen Tupperin myyjä!). Niitä sattui löytymään ihan kolme kulhoa kerrallaan.

Pääsiäinenhän tulee taas ja joka vuosi, niin sitäkin ajatellen yhdessä pussissa oli muutama posliinieläin. Pupuja ja ankka.

Samaisesta pussista pupujen, ankan ja posliiniastioiden kanssa löytyi tällainen sekalainen seurakunta. Ehkä niillekin paikka jostain vielä löytyy (sanoo hamsteri).
Pinssit päätyy poikien kokoelmiin, keskellä olevasta nallejutusta voi tehdä jääkaappimagneetin ja sitten jää kala ja tuo lehmä kastelukannu kädessään. No saa nähdä...
Vielä pikkupussi, jossa oli puukenkiä. Ainahan sitä puukenkiä tarvitaan!

Tervetuloa lukijaksi Narina näpertää!

24. maaliskuuta 2011

Pääsiäinen lähestyy

Näin kaupassa sellaista suklaata, mitä en voinut olla ostamatta. Pidän mignon-munista ja olisin tietysti voinut ostaa suklaata munan muodossa, mutta tässä olikin tuo pahvirasia se minkä halusin. Minun piti jo viime pääsiäisenä tehdä ankka-äidille ja lapsukaiselle koti, mutta en ehtinyt. Nyt tuosta rasiasta pukkasi heti ideaa siitä, miten voisin heille kodin toteuttaa. Eli taas yksi projekti lisää.

Matto on edistynyt taas hieman. Tämä pistely on todella hidasta, enkä ole ottanut aikaa sen tekemiseen käytetystä ajasta. Illat sujuu rattoisasti, kun tuota pistelyä tekee tv:n ääressä. Minä kyllä tykkään siitä hommasta!


TERVETULOA uudet lukijat Rapunzel ja Merja! Wellcome my new followers Rapunzel and Merja!

20. maaliskuuta 2011

Pikku hiljaa

Hitaasti mutta varmasti edistyy matto. On se kivaa, kun aina oppii uutta. Tässäkin matossa olisi pitänyt aloittaa hieman eri kohdasta kuin reunasta. Keskeltä ei oikein voinut aloittaa, koska siinä on vaan valkoista. Olisi pitänyt aloittaa noista punaisista pistoista tuolla kultaisten välissä, niin olisi saanut homman oikein. Nyt on joutunut vähän säveltämään, mutta ei se haittaa. Itsehän niitä virheitä kattelee ja onneksi en ole ihan täydellisyyden tavoittelija.
Tervetuloa uudet lukijani C.M. ja Mirja! Wellcome my new followers C.M. and Mirja!

13. maaliskuuta 2011

Sekalaista

Viimeaikaisilta kirppisreissuilta ei ole löytynyt paljon mitään miniä. Yksi löytö kuitenkin, joka on mainitsemisen arvoinen. Kaappikello, joka oli avaamattomassa paketissa muovitkin vielä päällä. Täytyihän se pelastaa, jos se vaikka sopisi Kuononpään kartanon kaappikelloksi.
Lyhtyjä teki mieli tehdä muutama lisää. Käytin niihin samasta viuhkasta eri kuvio-osia. Niinpä niistä kaikista tuli hieman eri kokoisia.

Ja sitten viimeisenä on alkanut hurja pistelyinnostus. Aloitinkin sitten uuden maton. Mallin löysin Dolls House world lehdestä (tammikuu 2003). Kirpputorilta työkaveri löysi minulle muutaman lehden. Sieltä malli ja matosta tulee jouluaiheinen. Tässä tämä vasta hyvin alussa, joten ei paljoa jouluaihe erotu paitsi punaista väriä on.

Maton koko on 12.5 cm kanttiinsa. Teen sen petit point pistoilla. Nopeuttaa tekemistä aika lailla ja kuitenkin peittää kolmella säikeellä ihan hyvin. Kuvia tulee lisää, kunhan homma etenee.

8. maaliskuuta 2011

Hyvää naistenpäivää

Oikein iloista ja naisellista naistenpäivää kaikille! Kuononpään kartanon isäntäkin ojentaa ruusun vaimolleen päivän kunniaksi.
Kartanon pikkuneiti saa uudet nuket.

Eikä isä henno jättää poikaa ilman mitään, joten poika saa uudet junat leikittäväkseen.

Eilen aloitin vääntämään rautalankaa. Kokeilin Nukkekoti lehdessä olevaa ohjetta. Eihän munakorista tietenkään tullut yhtä hienoa kuin ohjeessa, mutta sainpa sen kuitenkin tänään valmiiksi. Korista tuli hieman liian iso ja ainakin se on tosi vaikea kuvata.
Jätin korin yläreunasta hyvin avoimeksi, enkä supistanut sitä ollenkaan. Tästä ei tule varmaankaan munakori vaan joku muu kori.
Tänään ahkeroin vielä pienen lyhdyn, jota olen jo pitkään aikonut tehdä. Viuhkan osat on lyhdyn runkona, pahvi pohjana ja kantena ja korun osia lyhdyn päällä. Maalaus kahteen kertaan valkoisella ja siinä se on. Onnistui mielestäni hyvin. Tuollaisen lyhdyn voisi ottaa 1:1 koossakin.

6. maaliskuuta 2011

Sänkyjä, sänkyjä

Huonekalutehtaalla on oltu nyt ahkeria ja vuorossa on ollut sänkyjen tekoa Kaurismäkeen. Ensin valmistui lapsosille omat sängyt molemmille. Harkitsin ensin kerrossängyn tekoa, mutta ajattelin sitten olevan parempi jos molemmilla on omat. Käytin sänkyjen päädyissä viuhkasta leikkaamiani osia. Muuten sängyissä on käytetty sytyketikkuja, jätskitikkuja ja kahvitikkuja. Lasten huoneeseen kudoin eilen maton ja väreinä on sellaisia värejä, joita aion muutenkin huoneessa käyttää.
Vanhemmille tuli yksinkertaisempi sänky. Tai ainakaan koristeluja ei vielä ole. Kaikki sängyt aion vielä maalata ja parisängyn päädyt ehkä koristella jotenkin. Sytyketikut ja jätskitikut on vanhempienkin sängyissä materiaaleina. Vanhempien sänky tulee olohuoneeseen, joten jonkunlainen sermi tai kirjahylly tulee näkösuojaksi heille.

Olen vieraillut erilaisilla Sylvanian family -sivuilla ja siellä huomasin, että kauriit eivät olekaan kauriita vaan poroja, reindeer. En kuitenkaan aio muuttaa heitä poroiksi ainakaan vielä. Voisihan talo muuttua sitten vaikka tunturimajaksi tai tunturituvaksi. Täytyy pohtia asiaa. Perheenjäsenten nimet ovat isä-Cameron, äiti-Rowena, poika-Buck ja tytär-Juniper. Vielä voisi tulla vauvat Charlie ja Bonnie, mutta en tiedä saako heitä mistään Suomesta vai onko harkittava tilausta Englannista.

4. maaliskuuta 2011

Uusi sohva

Nyt on Kuononpään kartanon sohva saapunut kartanolle. Kyllä karhu-isä onkin tyytyväinen pehmeään lepopaikkaan. Hän koittaa myös sohvapöytää sohvan kanssa, että sopivatko ne yhteen. Palliakin tarkkaillaan tarkoin silmin, sopiiko se sohvan seuraan. Tarkkasilmäinen isä-karhu huomaakin, että kangas näyttää hieman erilaiselta pallissa kuin sohvassa. On tainnut tekijältä mennä kangas eri päin, mutta ei se haittaa. Onhan sävyjä vähän enemmän. Vielä aikoo äiti-karhu ommella muutaman tyynyn sohvalle ja ne hän tekee pallin näköisestä kankaasta.
Sohvan "saumakohtiin" punoin nyörit vihreistä langoista, mitä kotoa sattui löytymään. Sävyt ei ole ihan samat kuin sohvakankaassa, mutta asian ajaa. Tyynyihin voi sitten käyttää samoja lankoja vaikka hapsuiksi.